Månadsarkiv: augusti 2014

Joku aika sitten mustalla taivaalla kiiltävä keltaistakin keltaisempi kuun sirppi toi mukanaan muistontäytteisen unen entisistä ajoista. Oli kellari, tai muuten vain pimeä paikka. Pullo punaviiniä punotussa korissa. Pöytä, jonka päällä punaruudullinen pöytäliina, valuneita kynttilöitä. Useita tuoleja, erilaisia ja mukavasti kuluneita. … Fortsätt läsa →

Rakastan lentokentän tunnelmaa. Kiireellisiä kohtaamisia, nopeita askeleita, korkojen kopinaa. Matkalaukkuja, kiiltävää lattiaa, valotauluja. Business ja turisti, reput, kapsäkit, designlaukut. Tyylejä, kieliä, naurua. Passeja, perheitä, yksin matkustavia, porukoita. Paikkana aivan upea, ilmapiiriltään jännittävä, odottava, arvaamaton. Jo uunituore ajokortti taskussani minulla oli … Fortsätt läsa →

Perheet ja uusperhet, omat lapset, muovilapset, lapsipuolet, lähivanhemmat, etävanhemmat. Perhe-elämään liittyvä sanasto on kasvanut, kerrassaan julmatusti. Joku talousnero saattaisi puhua inflaatiosta, tai todennäköisemmin laukkaavasta sellaisesta. On isiä ja äiteja. Äiti- ja isäpuolia. On liittoja, avio- ja avo- sellaisia, on etäsuhteita, … Fortsätt läsa →

On taas bongattu Huutajia. Niitä lastenpelästyttäjiä, tiedättehän. Niitä, joille toivoisi paremman elämän. Lapsuudessani niitä oli paljon. Olivat usein pultsareita, haisevia, likaisia. Joskus ihan siistin näköisiä, välillä koirantaluttajia. Yhteistä näillä kaikilla oli, että olivat hirvittävän vihaisia. Ainakin lapsille, joille huusivat perkelettä ja … Fortsätt läsa →

Vuosien varrella olen kerännyt itselleni kivoja kesämekkoja roppakaupalla. Aina on ollut kesä mielessä, ja harvoin se kesä sitten todellisesti on ollut. Ainakaan sillä tavalla, että mekkoihin olisi voinut sonnistautua, ainakaan Suomessa. Ainakaan niin, että samaan aikaan olisi loma, ainakaan niin, … Fortsätt läsa →