NARSISMIA – EIKÖ NIIN?

tussilagoNykyisin moni keskustelu ja kirjoitus käsittelee narsismia tai narsistista persoonallisuushäiriötä. Aihe on dramaattinen, ja koska melkein jokainen tuntee jonkun, joka tuntee jonkun se herättää valtavaa kiinnostusta. Häiriö esiintyy n. 1-2 %:lla väestöstä, hieman riippuen, miten asiantuntijat laskevat. Yleisestä ilmiöstä siis kyse, ihan tavallisesta asiasta, ikään kuin.

Myös narsistien uhrit puhututtaa. Uhrius tai uhrin rooli on todella vaikea määritellä. Puhutaan ”Dr. Jekyll, Mr. Hyde-ilmiöstä”. Ketä tahansa voi osoittaa, aina on olemassa toinen puoli. Aina on mahdollista, että juuri sinun ystäväsi on aggressiivinen, manipulatiivinen ja väkivaltainen hirviö. Vaikka itse näet yhden puolen, toinen saattaa silti olla olemassa. Kaikki on kertojasta kiinni, ja tietysti tulkitsijasta. Muttamutta. On olemassa sekä ettiä, on sekä mustaa, että valkoista. Kun kyse on narsismista harmaaskaala on vähemmän todennäköinen.

Ennen vanhaan puhuttiin ”hulluista”. Termi oli helposti ymmärrettävissä, ainakin minulle.

Tunsin useita ”hulluja”. Oli ikään kuin trendikästä, muodikasta ja taiteellista uskaltaa olla systeemin ulkopuolella. Ja ai, miten ihailinkaan Taiteilijoita, Artisteja, Haavoittuneita Sieluja ja Suuria Lupauksia! Ihailin Syviä Ahdistuksia ja Valtavia Prosesseja, halusin ymmärtää, halusin auttaa, halusin olla Läsnä.

Niin siinä sitten kävi. Kenenkään ei kuitenkaan tule luulla, että en tiennyt. Tiesinhän, mutta mitä kukaan muu ei tiennyt oli, että olin ajatellut korjata Hullun, ikään kuin tehdä hänet Onnelliseksi. Vain koska olin sellainen, ainoastaan, koska se tuntui Välttämättömältä.

Ei siksi, että hän olisi ollut taiteilija, artisti, suuri lupaus tai muuten erityisen karismaattinen. Mutta hänellä oli ihan varmasti haavoittunut sielu. Se riitti, ikään kuin. Yhdessä käytiin useita pitkiä keskusteluita. Olin imarreltu, olin ainoa, jota häntä ymmärsi. Sitä, että hän keskusteluiden välissä ripusti minut roikkumaan jalasta jumppatankoon, litisti hengityselintäni istumalla sen päällä ja potki minua mahaan armeijasaappaisiin puetuilla jaloilla ei ikään kuin laskettu. Ratkaisevaa oli Suuri Totuus ja Kaikenkattava Ymmärrys. Ikään kuin.

Pitkään taistelin uhrin roolia vastaan.

Miten vihasinkaan koko sanaa! En ollut uhri, en nössö, en idiootti! Toimin puhtaasti sydämen voimalla, rakkaudesta, siinä vakaumuksessa, että en ollut tärkeä. Hän oli.

Uhrinroolin kieltäminen loi ikävästi muita uhreja. Saarnasin kuten elin. Kanssa-eläjäni joutuvat kärsimään kanssani.

Mutta olen palannut. Askel kerrallaan olen ottanut takaisin sen, jota ehkä voisi kutsua omaksi sieluksi. Palautuminen ei ollut helppo, ei todellakaan. Itse asiassa se oli karmean vaikea. Hän joka myy sielunsa Narsismille myy sen samalla Riippuvuudelle, tai okei, Kanssariippuvuudelle, jos asian niin haluaa ajatella. Mutta kuitenkin, uhrina on valmis luopumaan ihan kaikesta. Tuolloin jäljelle jää ainoastaan riippuvuus toiseen. Ja toinen, hän on riippuvainen, koska hän ei pysty elämään, ei olemaan ilman toisen tunteita, niitä, joiden läpi hän peilaa itsensä.

Nuppujen puhkeaminen sattuu, tietysti. Onneksi nupuista kehittyy kukkia; vapaita, kauniita, kevyitä, itsenäisiä, eläviä kukkia. Ja meillä kaikilla on mahdollisuutemme, aina on uusi kevät, uusi päivä, uusi hetki. Tarvitsee vain poistaa rikkaruohoja, harventaa oksia ja lannoittaa sopivasti – sekä, ainakin välillä ja ainakin vähäisen – nähdä itsensä sinä kauniiina kukkana joksi oli tarkoitettu, sellaisena, joksi niin mielellään haluaa puhjeta.

Annonser

Om mia bergenheim

Välkommen till paintaword! Här målar jag världen med ord i en härlig blandning av känslosam livslust, bubbel, humor, psykologiska vibrationer, svåra teman och mycket däremellan.
Det här inlägget postades i Uncategorized. Bokmärk permalänken.

4 kommentarer till NARSISMIA – EIKÖ NIIN?

  1. Kaappi skriver:

    Olen sanaton. Mia hienoa tekstiä. Nyt ymmärsin ja näen, mitä tarkoitat. Kengän alta noustessa tekee varmasti mieli vetää nauhat umpisolmuun.. Sinä et tee etkä tehnyt sitä vaan selvitit solmut ja nousit ylös ylpeänä huutaen.. APUA.

    Gilla

    • mia bergenheim skriver:

      Kiitos! Tämän tekstin tarkoitus on näyttää, että voi selviytyä, päästä irti ja saada elämä takaisin omaksi ja onnelliseksi. Jos tuntuu, että kirjoitus on hyödyllinen tai kiinnostava sitä saa mieluusti jakaa 🙂

      Gilla

  2. Pike skriver:

    Hei Mia! Kuulut selvästi narsismin uhrien selviytyjiin. Kamppailin aiheen kanssa parisenkymmentä vuotta. Kun valo ja energia tulivat takaisin elämään tiesin myös selviytyneeni. Sinäkin olet. Tärkeästä aiheesta olet kirjoittanut kahdella kielellä. Suomeksi otsikko on Narsismia a:lla. Onnittelut selviytymisestä ja ajatusten sanoiksi kääntämisestä.

    Gilla

    • mia bergenheim skriver:

      Kiitos Pike! Korjaan otsikon, kiitos kun kerroit, juuri tuon tapaisia virheitä minulta helposti lipsahtaa suomeksi. Totta, olen selviytynyt – kuten selvästi sinäkin. Hienoa, toivon sinulle aurinkoa ja iloa elämään! 🙂 Oma tarinani löytyy tästä blogista ”Svanesång intill Skuggan”-otsikon alta.

      Gilla

Kommentera

Fyll i dina uppgifter nedan eller klicka på en ikon för att logga in:

WordPress.com Logo

Du kommenterar med ditt WordPress.com-konto. Logga ut /  Ändra )

Google+-foto

Du kommenterar med ditt Google+-konto. Logga ut /  Ändra )

Twitter-bild

Du kommenterar med ditt Twitter-konto. Logga ut /  Ändra )

Facebook-foto

Du kommenterar med ditt Facebook-konto. Logga ut /  Ändra )

Ansluter till %s